Laumapodi - Radio Humak

Koti yhteisössä: Miten kotoutua ja löytää uusia yhteisöjä uudessa kotimaassa?

Yhteisöllisyys on psykologinen perustarve ihmisille. Sosiaaliset verkostot tarjoavat meille vuorovaikutusta, osallisuuden kokemuksia, uusia tuttavuuksia ja mahdollisuuksia toimia itselle tärkeiden asioiden parissaden tutustua eri kulttuureihin. Entä jos elämä muuttuu radikaalisti ja pitäisi kotoutua vieraaseen yhteiskuntaan ja löytää uusia yhteisöjä?
Tässä jaksossa pohditaan Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöpedagogi-koulutuksen lehtoreiden Eeva Mäntylän ja Satu Riikosen, Soraya tasa-arvo ry:n hallituksen puheenjohtajan, vuoden 2017 pakolaisnaisen ja Vantaan osaamiskeskuksen projektipäällikkö Bahar Mozaffarin sekä Suomen Punaisen ristin Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotin projektipäällikkö Johanna Matikaisen kanssa, mistä kokemus yhteisöllisyydestä syntyy, miten uusiin yhteisöihin pääsee mukaan ja miten ihmisten yksilölliset tarpeet, kyvyt ja osaaminen pääsisivät paremmin esiin eri yhteisöissä.
Jakson litterointi (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…aisuudessakin.docx

Tulkkeja tarvitaan tulevaisuudessakin - vai tarvitaanko?

Tässä jaksossa tulkkikoulutuksesta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä ovat keskustelemassa Humanistisen ammattikorkeakoulun Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus -koulutuksen koulutuspäällikkö Tytti Luoma sekä Diakonia ammattikorkeakoulun tulkkikoulutuksen koulutuspäällikkö Satu Holm.
Ihmisen perustarve viestiä, tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi, ei tule ikinä väistymään.Miten rakennetaan entistä parempi ja saavutettava yhteiskunta kaikille, jossa otetaan huomioon myös tulkkausta tarvitsevat ihmiset?
Jaksossa pohditaan myös sitä, millainen on tulkkien ja teknologian rooli tulevaisuuden tulkkauksessa inhimillistä kohtaamista unohtamatta.
Lataa jakson litterointitiedosto (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…aisuudessakin.docx

Taide ja yrittäjyys on elämäntapa eikä mikään duuni - vai onko?

Tässä jaksossa taiteesta, yrittäjyydestä ja kalastuksesta rennosti keskustelemassa ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Timo Parkkola ja kuvittaja, graafikko, kalataiteilija ja yrittäjä Sakke Yrjölä.
Kalastuksesta innostuneet herrat pohtivat myös sitä, että pääseekö taiteilja-yrittäjä koskaan eläkkeelle miettiessään yhä 97-vuotiaana aktiivisen legendaarisen graafikon Erik Bruunin uraa?
Keskusteluissa sivutaan myös Saken Pohjolan kalat-kirjaprojektia ja sekä siihen liittyvää kalastusta kalakuvien saamiseksi kirjaa varten, sekä luonnon monimuotoisuutta kalojen ja kalastuksen näkökulmasta.
Jakson litterointi (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…on-elamantapa.docx

Facing change: Integration through studying in Finland as a foreign student

In this episode, we focus on exploring ways to increase the engagement and inclusion of foreign newcomers in their new host country, Finland.
The integration of foreigners into Finnish society and studies can be difficult when it comes to understanding and applying for education, writing in English and learning the Finnish language. How can we help them overcome these challenges? What is the role of experiential learning, where students can learn by doing?
The space for discussion will be hosted by Miia Riihimäki, the lecturer in The Humak's Bachelor's Degree in Adventure and Outdoor Education. Specialist Lesia Lyndova and participant Olha Mihaylova of Humak's LEARN studies will share their experiences and thoughts on the topic.
Jakson litterointi (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…reign-student.docx

Korostuuko digitaalisuus nuorisotyöntekijöille tulevaisuudessa?

Tässä jaksossa pohditaan Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntijan Konsta Ylimaunun ja Humakin koulutusjohtajan sekä TKI-liiketoiminnasta vastaavan Timo Parkkolan kanssa ammattikorkeakoulujen osaamisen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Miten yritykset ja yhteisöt voivat kehittää omaa toimintaansa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa?
Helsingin kaupungin hallinnoima Verke on digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus. Humak toteutti alkuvuodesta 2023 Verken toimeksiannosta selvitystyön nuorisotyötä tekevien järjestöjen digitalisaatiosta.
Digitaalisen nuorisotyön keskeisin tavoite on nuorten toimijuuden tukeminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa ja nuorisotyössä digitaalisuus tulisi ymmärtää paitsi välineenä, myös sisältönä ja toimintaympäristönä.
Mukana keskustelemassa digitaalisen nuorisotyön osaamisesta ja sen kehittämisestä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa ovat Verken Minna Ilva sekä Humakin tutkija Aino Tormulainen.
Jakson litteronti (Word-dokumentti): www.humak.fi/wp-content/uploads…levaisuudessa.docx

Urheilemalla mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan?

Tässä jaksossa pohditaan Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtorin ja WELLcome-hankkeen asiantuntijan Anna-Maija Riutan kanssa sitä, miten suomalaisesta urheilusta saadaan saavutettavaa kaikille.
Urheilu ja varsinkin joukkueurheilu lisää yhteisöllisyyttä ja helpottaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Miten saavutettavia ja yhdenvertaisia urheiluseurat ovat?
Mukana keskustelemassa WELLcome-hankkeesta ja urheilun saavutettavuudesta maahanmuuttajataustaisille ja vähävaraisten perheiden lapsille ovat myös liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist, Humakin yhteisöpedagogiopiskelija ja kokemusasiantuntija Grace Kyanza sekä Humakin lehtori ja WELLcome-hankkeen projektipäällikkö Janina Sjöstrand.
Ministeri Bergqvistilta kysyttiin, kenellä on vastuu harrastustoiminnasta ja onko päättäjillä halua kehittää liikuntakenttää. Lisäksi tiedusteltiin, onko seuroissa tarpeeksi moninaisuusosaamista. Grace Kyanza jakoi omia kokemuksiaan siitä, millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa ja kokea harrastuksensa myönteisen onnistumisen ilon. Hankkeen edustajat kertovat jaksossa omista kokemuksistaan urheiluseurojen yhdenvertaisuustyössä.
WELLcome-hankkeessa koulutetaan urheiluseurojen toimihenkilöitä muun muassa yhdenvertaisen ja saavutettavan seuran kehittymisessä sekä moninaisuuden kohtaamisessa ja arvostamisessa.
Jakson litterointi (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…yhteiskuntaan.docx

Saavutettava korkeakoulu - onko sellaista?

Tässä jaksossa pohditaan Humanistisen ammattikorkeakoulun Koulutusjohtaja Päivi Marjasen johdolla korkeakoulujen saavutettavuutta maahanmuuttajien näkökulmasta.
Hallitusohjelmassa on tavoite, että puolelle maahanmuuttajista pitäisi saada korkeakoulututkinto. Suomen korkeakouluissa opiskelee tällä hetkellä vain kolme prosenttia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Euroopan mittakaavassa katsottuna se on todella vähän.
Millaisia esteitä maahanmuuttajalla on ammattikorkeakouluun pääsemisessä ja millaisin toimenpitein korkeakoulut voivat tukea suomi toisena kielenä opiskelevia opiskelijoita?
Korkeakoulujen saavutettavuudesta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ovat keskustelemassa myös Humanistisen ammattikorkeakoulun asiantuntijat Kristina Tilev ja Hoda Saastamoinen yhdessä Humakista Yhteisöpedagogiksi juuri valmistuneen Xuemei Yangin kanssa.
Jakson litterointi (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…nko-sellaista.docx

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen avulla muutetaan työelämää ja maailmaa - vai muutetaanko?

Tässä jaksossa keskustellaan Humanistisen ammattikorkeakoulun yliopettaja Pia Lundblomin johdolla Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta osaamisesta.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on 15 vuotta vanha. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien määrä on kasvanut vuosien varrella huomattavasti. Millainen tunnettavuus ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla on tänä päivänä ja vastaako tutkinto tarpeeksi työelämän vaatimuksiin?
Opiskelijat ovat tyytyväisiä tutkintoon, mutta arvostetaanko ylempää ammattikorkeakoulututkintoa yhtä paljon kuin maisterintutkintoa työelämässä? Millaisiin työtehtäviin juuri valmistunut opiskelija työllistyy?
Jaksossa pohditaan myös, miten koulutuksellinen tasa-arvo kehittyy ja mikä rooli ylemmällä ammattikorkeakoululla on tässä? Entä miten opetussuunnitelmat ovat muuttuneet ajan saatossa?
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tulevaisuudesta ovat keskustelemassa myös Yhteisöpedagogi Yamk alumni Anniina Rönkä,Yliopettaja Arto Lindholm ja Lehtori Oona Tikkaoja.Jakson litterointi (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…aan-tyoelamaa.docx

Onko opiskelun koko tulevaisuus verkossa?

Tässä jaksossa keskustellaan verkkopedagogiikan vahvuuksista ja jatkuvasti kasvavista mahdollisuuksista teknologian kehittyessä.
Onko opiskelun koko tulevaisuus verkossa? Onko tekoäly vaaraksi opetusmaailmalle? Miten verkko-opinnot ovat muuttuneet vuosien varrella? Entä mitä tarkoittaa digikampus?
Koulumaailmassa vaaditaan tekoälyn ja teknologian kehittymisen ohella koko ajan lisää itseohjautuvuutta ja verkkotaitojen jatkuvaa kehittämistä.
Digioppimisesta ja verkkopedagogian mahdollisuuksista keskustelevat Humakin lehtori Suvi Tuominen, Humakin lehtori ja verkkopedagogi Sanna Lukkarinen ja Humakin lehtori ja verkkopedagogi Päivi Timonen.
Jakson litterointi (Word): www.humak.fi/wp-content/uploads…suus-verkossa.docx

Voiko yksinäisyys viedä työkyvyttömyyseläkkeelle?

Tässä jaksossa pohditaan Humakin lehtorin ja opinto-ohjaajan Sari Hutun johdolla yksinäisyyden vaikutuksia nuoren mieleen ja tulevaisuuden näkymiin.
Mitä nuorten yksinäisyydestä voi pahimmillaan aiheutua? Miten syrjäytynyt nuori peittelee yksinäisyyttä? Milloin yksinäisyys muuttuu haitalliseksi? Entä viekö työkyvyttömyyseläke nuoren tulevaisuudelta toivon?
Nuorten yksinäisyys ja syrjäytymisuhka on kasvava ongelma, jonka ehkäisy on aikuisten vastuulla.
Mukana keskustelemassa HelsinkiMission ohjelman sisällön asiantuntija Panu Janhunen ja Humakin nuorisoalan Osaamiskeskus Kentaurin tutkija Eeva Sinisalo-Juha. Jaksossa kuulemme myös omakohtaisen tarinan yksinäisyydestä. Tarinan lukija on Pinja Aro.
Lataa jakson litterointitidosto Word-dokumenttina linkistä: www.humak.fi/wp-content/uploads…1703672387390.docx